Etätyö toi tehokkuutta, mutta samalla se vei jotain olennaista. Yhä useampi työntekijä kaipaa toimistoon, jossa yhteisöllisyys, rutiinit ja liike tukevat arkea. Tutkimuksen mukaan toimisto voittaa etätyön hyvinvoinnissa selkein luvuin.

Työssä viihtyminen ja työhyvinvointi ei synny sattumalta, vaan se rakentuu johtamalla. Ympäristö, jossa ihmiset voivat kohdata toisiaan, keskittyä ja tuntea yhteenkuuluvuutta, tukee sen syntymistä.

Moni yritys on viime vuosina miettinyt, mikä on toimiston rooli ajassa, jossa etätyö on tullut jäädäkseen. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että suunta on selvä: toimisto ei ole katoamassa mihinkään – sen merkitys vain muuttuu. Yhä useampi työntekijä arvostaa mahdollisuutta palata yhteiseen, hyvin suunniteltuun työympäristöön.

Castellumin tuore Tulevaisuuden työelämä 2025 -tutkimus osoittaa selvää muutosta suomalaisten asenteissa:

• 75 % kokee toimiston tärkeäksi mielenterveydelleen
• 71 % pitää toimistoa fyysisen hyvinvoinnin kannalta olennaisena

Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 66 % ja 56 %. Näin merkittävä nousu kertoo siitä, että pandemia-ajan eristäytyminen on jättänyt jälkensä –  vastapainoksi kaivataan nyt yhteisöä, rutiineja ja jaettua arkea. Yhteisöllisyyden ja läsnäolon merkitys on konkretisoitunut, ja se on yhä useammin myös johdon agendalla.

Toimisto vastaa ihmisluontoon – ei vastusta sitä

”Ihminen on sosiaalinen olento. Me tarvitsemme yhteyttä muihin voidaksemme hyvin”, sanoo yritysvalmentaja ja työhyvinvoinnin asiantuntija Petteri Kilpinen. ”Aidot kohtaamiset, mikroilmeet, nyökkäykset – ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota etätyö ei voi korvata.”

Etätyö tarjoaa tehokkuutta, mutta usein inhimillinen ulottuvuus jää vajaaksi. Arjen satunnaiset keskustelut, yhteiset lounaat ja spontaanit kohtaamiset toimivat palauttavina elementteinä, jotka rytmittävät päivää ja rakentavat psykologista turvallisuutta. Ne myös estävät eristäytymistä ja vähentävät yksinäisyyden kokemusta – joka on noussut yhdeksi suurimmista työpahoinvoinnin syistä erityisesti nuorilla työntekijöillä.

Liikkuva työpäivä on terveempi työpäivä

Fyysinen aktiivisuus ei aina vaadi tiukkoja urheilusuorituksia – se syntyy aktiivisessa arjessa. Kun työntekijä siirtyy neuvotteluhuoneeseen, käy syömässä tai kävelee työmatkan, kertyy päivän aikana luonnollista liikkumista. Etätyössä nämäkin askeleet jäävät usein pois.

”Useimmat meistä eivät huomaa, kuinka paikallaan pysyvää etätyö todella on – ennen kuin vertaavat askeleitaan toimistopäivään,” Kilpinen sanoo. ”Liikkuminen yhdessä ylipäätään luo yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Jo pelkästään portaiden käyttäminen hissin sijaan luo rutiineja, ja sitoutuminen tapoihin vahvistuu. Ryhmä luo motivaatiota.”

Lisäksi fyysinen aktiivisuus tukee suoraan henkistä vireyttä. Tutkimusten mukaan jo pienikin liike työpäivän aikana parantaa keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja ehkäisee sairauspoissaoloja.

Työhyvinvointi ei ole kertaluontoinen tempaus

Työhyvinvoinnin tukeminen ei ole pelkästään etupaketti, joka koostuu Epassista, tyky-päivistä, työsuhdepyöristä tai kyselyistä. Vaikka nämä voivat olla osa kokonaisuutta, ne eivät yksin riitä. ”Usein törmää perusteluun, ettei työhyvinvointiin panostamiseen ole aikaa tai resursseja. Todellisuudessa kyse on priorisoinnista. Jos jokin on aidosti tärkeää, sille löytyy aina aikaa”, Kilpinen huomauttaa.

Todellinen työkyky rakentuu siitä, miten arkea johdetaan: onko esihenkilöllä aikaa kohdata, onko rakenteet selkeät, onko kulttuuri sellainen, jossa ihmiset uskaltavat sanoa ääneen myös huolensa?

Castellumin tutkimuksen mukaan suomalaisjohtajat kyllä nostavat henkilöstön hyvinvoinnin yrityksen tärkeimmäksi kilpailueduksi. Mutta jos tämä ei näy konkreettisina toimenpiteinä – jää se helposti hyvän aikomuksen tasolle.

Uusi työn kotipesä suunnitellaan tilasta lähtien

Toimiston rooli ei ole hävinnyt, se on vain uudelleenmääritelty. Moderni työympäristö ei enää perustu pelkkiin neliöihin tai työpistemääriin, vaan siihen, miten ihmiset työskentelevät, kohtaavat ja palautuvat.

Yksi ratkaisu ei sovi kaikille. Siksi tarvitaan monikäyttöisiä, tarpeenmukaisia tiloja: hiljaisia keskittymiskoppeja, yhteisiä projektialueita, neuvottelutiloja ja viihtyisiä kohtaamispaikkoja. ”Toimiston pitää olla paikka, jonne on aidosti kiva tulla ei vain velvollisuudesta”, Kilpinen sanoo.

Kun toimitila on suunniteltu tukemaan arkea ja hyvinvointia, siitä tulee enemmän kuin fyysinen paikka. Se on kulttuurin, yhteenkuuluvuuden ja työkyvyn kotipesä.

Kiinnostuitko aiheesta?

Tutustu tarkemmin Tulevaisuuden työelämä -tutkimuksen havaintoihin ja siihen, miten moderni toimitila voi tukea hyvinvointia ja työkykyä: https://castellum.fi/tulevaisuuden-tyoelama-2025/

Ota myös seurantaan Castellumin Toimistolta kuuluu! -podcast, jossa asiantuntijat pureutuvat tutkimustulosten merkitykseen ja toimistojen roolin kehitykseen.