Tulevaisuuden työelämä 2024 -webinaari 7.5. klo 9–10. Ilmoittaudu nyt!

Valtatie 30 tuottaa lämpöä myös Tampereen kaukolämpöverkkoon

Tampereella sijaitsevan toimistotalon kellarissa hyrisee yli 12 000 Nokian eri yksiköiden palvelinta. Datakeskukseen on keskitetty mm. tutkimus- ja kehityskeskuksen palvelimet ja se palvelee Nokian eri yksiköitä ja kymmeniätuhansia it-insinöörejä ympäri maailman, eri aikavyöhykkeillä ja sen pitää olla toiminnassa 24/7.

Näinkin mittavan datakeskuksen rakentaminen ja toimintojen keskittäminen toimistokiinteistöön ei ole varsin tavanomaista. Valtatie 30 toimistokiinteistö on vuonna 2000 valmistunut nimenomaan Nokian käyttöön, mutta muuntunut viimeisen kymmenen vuoden aikana monien eri yritysten business parkiksi. Tyypillisesti datakeskustoiminnot ulkoistetaan kolmannelle osapuolelle, on Nokian tuotekehitys- ja tutkimusyksikkö keskittänyt ne Tampereelle. jossa sittemmin on kiinteistöä kehitetty nimenomaan Nokian tarpeista lähtien tukemaan heidän liiketoimintansa kasvua.

Tiivis yhteistyö kaiken ytimessä

Yhteistyö kiinteistön ja asiakkaan kanssa on erityisen tiivistä ja yhdessä on innovoitu uusia, vastuullisia ratkaisuja. Kun palvelimien määrä kasvoi ja tilaa datakeskukselle tarvittiin aina enemmän, oli aika tarkastella tilannetta laajemmin myös kiinteistötekniikan näkökulmasta. Tämä johti päätökseen investoida kaukojäähdytykseen vuonna 2014.

Re-think cooling, re-use heat

”Valtatie 30:n kaukojäähdytyksessä kiinteistön tiloihin tuodaan putkia pitkin läheisen Näsijärven pohjasta jäähdytettyä vettä. Kun jäähdytetty vesi kiertää kiinteistön putkistossa, jäähdytetty vesi sitoo itseensä hukkalämpöä. Lämmennyt vesi palaa kellarissa sijaitsevaan jäähdytyslaitokseen, jossa vesi jälleen viilennetään. Tämän jälkeen vesi johdetaan uudelleen kiinteistön jäähdytysverkostoon viilentämään datakeskusta sekä muita tiloja.”, pohjustaa kiinteistöpäällikkö Erkko Mäenpää.

Mäenpää jatkaa ”kaukolämpöä tuottava lämpöpumppulaitos otettiin käyttöön 2022. Pääosa datakeskuksen hukkalämmöstä siirretään kaupungin kaukolämpöverkkoon, jossa prosessista saadaan jäähdytettyä vettä kaukojäähdytyksen rinnalle. Jäähdytysprosessissa talteen otettu lämpö puolestaan siirretään Tampereen kaupungin kaukolämpöverkkoon ja sieltä edelleen tamperelaisten rakennusten lämmittämiseen.”

”Investointi kaukojäähdytykseen oli täysin oleellista, jotta kiinteistössä voidaan pyörittää kasvavaa Nokian verkkoliiketoimintaa sekä ylipäätään datakeskustoimintaa. Tämä sinetöi tiiviin yhteistyön kiinteistön omistajan kanssa ja mukana olon datakeskuksen kehittämiseen myös tulevaisuudessa”, kertoo vLab Manager Jarkko Kytömäki Nokia Cloud and Network Services yksiköstä.

Kytömäki jatkaa: ”Ei siis ihme, että Valtatie 30 toimistorakennus ja tämän datakeskus tunnetaan Nokian sisällä ”home of the greenest and coolest datacenter.”

Jarkko Kytömäki

Sähkönjakelu ja varmentaminen

”Nykyisen omistajan Castellumin aikana yhteistyö on suunnitelmallisempaa ja tiivistynyt entisestään, kun myös Nokialla päätöksiä voidaan tehdä suoraan liiketoimintayksiköissä. Jos investointi nähdään tarpeelliseksi liiketoiminnan kasvattamiselle, se on mahdollista tehdä”, jatkaa Kytömäki. 

Myös kiinteistön sähkönjakelua on päädytty selkeyttämään keskijännitetasolla siten, että siihen voidaan ottaa mukaan datakeskuksen sähkönsaannin varmentaminen laajemmassa mittakaavassa. Varmentamisessa kiinteistö käyttää varavoimaa sekä rotaatioon perustuvaa UPS-järjestelmää, jolla tasataan sähkön laatu ja varmennetaan sähkökatkon ensimmäiset 25 sekuntia ennen kuin itse varavoima käynnistyy.

4 000 kertaa meno-paluu Tampere-Teneriffa

Energiatehokkuus- ja vastuullisuus ovat niin Nokian kuin Castellumin strategiassa. Erityisen tärkeää vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa on, että tiedolla ja mittareilla voidaan todentaa, kuinka hiilineutraalius käytännössä toteutuu. Kiinteistö ja Nokia käyttävät alkuperäsertifioitua energiaa. Lämpöpumppujen tuottama kaukolämpö sekä kiinteistön jäähdytys ovat näin ollen molemmat vihreitä energiamuotoja.

Tällä hetkellä kiinteistö tuottaa 3,6 MW edestä kaukolämpöä. Tämä tarkoittaa noin 2 500 omakotitalon verran lämmönkulutuksen energiaa vuositasolla, jota lämpöpumppu tuottaa Tampereen kaupungin kaukolämpöverkkoon. Sitä mukaa kun datakeskus kasvaa, kasvaa lämpöpumppujen määrä ja näin ollen myös ulos syötettävä lämpöenergia tamperelaisten käyttöön. 

Lämpöpumppulaitoksen kokonaisvaikutuksesta koko Tampereen CO2-päästöt pienenevät 5 500 tonnia vuodessa. Tämä säästö on yhtä kuin yli 4 000 yhden hengen meno-paluu lentomatkaa Tampereelta Teneriffalle.

Erkko Mäenpää ja Jarkko Kytömäki

Tulevaisuus

”Olemme yhdessä luoneet 10-vuotissuunitelman, jossa on huomioitu datakeskuksen vuosittainen kasvu. Tämä perusteella teemme suunnitelmat koskien koko infrastruktuuria kiinteistön ympärillä”, Mäenpää jatkaa.

Vastaavanlaista toimistokiinteistössä sijaitsevaa datakeskusta, jossa yhdistyy järvivedestä tuotettu kaukokylmä sekä kaukolämmön syöttö kaupungin kaukolämpöverkostoon, ei ole maailmassa toista. Valtatie 30:n ratkaisu, jossa kiinteistönomistaja on syvällä asiakkaansa liiketoiminnan ytimessä, on alalla varsin harvinainen.

”Kiinteistökehittämisen ja energiatehokkuuden kannalta on tehty uraauurtavia askeleita. Yhteistyön keskiössä on toki ollut se, että kummatkin keskittyvät omaan osaamisalueeseensa –Nokia oman liiketoimintansa kasvattamiseen ja Castellum kiinteistön kehittämiseen ja järjestelmien maksimaaliseen hyödyntämiseen”, päättää Mäenpää.

”Global Real Estate Sustainability Benchmark (GRESB) on listannut Castellumin kestävän kehityksen johtavaksi yritykseksi toimisto- ja teollisuuskategoriassa pisteillä 92/100. Tällaiset investoinnit tukevat Castellumin strategian mukaista vastuullista toimintaa toimistokiinteistöissä. Yhteistyö asiakkaan edustajien sekä kohdevastuullisen Erkko Mäenpään kanssa on toiminut mutkattomasti ja ammattitaidolla. Toivomme yhteistyömme jatkuvan tulevaisuudessa yhtä tiiviinä”, päättää Castellumin tekninen johtaja Lauri Maila.

Lisää luettavaa

Toimiston merkitys kulttuurinrakentajana

Ceino Kiinteistöhallinta Oy kiinteistöjohtamisen kumppaniksi Castellumin kohteisiin

Martintalon kehitysprojektit 2023-2024

Miten etätyötä ja hybridityöskentelyä tulisi johtaa? Vai tarvitseeko sitä johtaa?