Tekisitkö töitä mieluummin harmaassa laatikossa – kyllähän sen läppärin kanssa voi tehdä töitä missä vaan? Vai ehkä tilassa, johon tulvisi auringon valoa, olisi silmää miellyttävä sisustus ja joka mahdollistaisi erilaisissa asennoissa työskentelyn ja ihmisten kohtaamisen, mutta jossa olisi myös mahdollista vetäytyä keskittymistä vaativaan työskentelyyn?

Aivan. Niin minäkin.

Jacob Morganin, tulevaisuuden tutkijan ja työntekijäkokemuksen asiantuntijan mukaan työntekijäkokemus, eli se fiilis, joka työntekijällä töissä on, koostuu kolmesta komponentista: yrityksen kulttuurista, teknologiasta ja fyysisestä työntekemisen tilasta.  Miksi fyysinen tila, jossa töitä tehdään, on tärkeä?

Enemmän kuin ergonomiaa

Työhyvinvointi työtilan suunnittelussa on muutakin kuin oikeat asetukset työtuolissa ja ergonominen näppäimistö. Niillä on työterveyden kannalta toki suuri merkitys, mutta työntekijäkokemus on kokonaisvaltaisempi. Ergonomian lisäksi tulee kiinnittää huomiota viihtyvyyteen, työtilan toimivuuteen sekä muuntojoustavuuteen.

Yhdessä työskentely mahdolliseksi

Ihminen on laumaeläin ja kaipaa muita ympärilleen. Toimistotila kannattaa suunnitella niin, että yhdessä työskentely on vaivatonta. Tänä päivänä töitä tehdään yhä useammin yhdessä, pyritään pois siiloista  kohti avoimen viestinnän kulttuuria.

Onko toimitilassa mahdollisuuksia ad hoc -kokouksiin juuri silloin, kun pitää miettiä projektitiimin kanssa joku asia, muita häiritsemättä? Entä tilat, jotka ovat luotuja ideoimiseen ja luovaan työhön? Onko kokoushuoneita ylipäänsä tarpeeksi, vai joutuvatko ihmiset järjestämään kokouksensa silloin, kun huone on vapaana?

Entä avokonttorin rauhallisuus, onko se otettu huomioon?  Vaivaton yhdessä työskentely on tärkeää, mutta joskus on myös tarve omalle rauhalle ja hiljaiseen työskentelyyn. Miten tämä on otettu huomioon?

Epämuodollisten kohtaamisten voima

Epämuodollisia kohtaamisia kannattaa mahdollistaa tilojen hyvällä suunnittelulla. Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuus syntyy helpommin työyhteisössä, jossa ihmiset tuntevat toisensa. Psykologinen turvallisuus puolestaan luo hyvää työntekijäkokemusta ja luottoa siihen, että jokainen on arvokas ajatuksineen ja ehdotuksineen ilman, että tulee maahan poljetuksi.

Ideat syntyvät useimmiten epämuodollisissa kohtaamisissa kuten kahvitauolla tai taukotilassa. Kahvitauot ovat epävirallinen foorumi työasioiden hoitoon, verkoston hoitamiseen ja tietenkin rentoutumiseen. Millainen kahvihuone tai taukotila on? Houkutteleeko se ihmisiä yhteen hetkeksi kesken työpäivän vai onko se kahviautomaatti keskellä työtilaa, johon ei viitsi jäädä ylimääräiseksi hetkeksi?

Entä ovatko ihmiset pakotettuja kohtaamaan toisiaan mutkapaikoissa, käytävillä jne? Näissä kohtaamisissa joku roikkumaan jäänyt asia tulee nopeasti sovituksi. Ehkä käytäväkohtaamisessa saa omalla hymyllään ja tervehtimisellään piristettyä työkaverin päivää. Nämäkään eivät ole yhtään toissijaisia seikkoja hyvää työntekijäkokemusta ajatellen.

Kaikille hyvä fiilis ei tule samoista asioista

Parhaimmillaan hyvin toteutettu työskentely-ympäristö kutsuu työntekijät sitoutumaan toimistotilaan, jonne he tulevat mielellään ja jossa on hyvä fiilis.

Kuitenkaan se, mikä toimii jollekin, ei välttämättä toimi jollekin toiselle. Työntekijäkokemus on yksilöllistä ja jotkut kaipaavat paljon yhteistä tekemistä, toiset taas haluavat herkemmin vetäytyä rauhaan. Toimitilojen joustavuus, räätälöintimahdollisuus sekä ihmisten erilaiset tarpeet kannattaa ottaa huomioon toimistoa suunniteltaessa.

Miksi työntekijäkokemukseen kannattaa panostaa?

Tutkimukset osoittavat, että hyvän työpaikan rakentaminen on liiketoiminnallisesti kannattavaa:

1. 1,6 % vähemmän sairaspoissaoloja
2. Pienempi vaihtuvuus
3. 20 % tehokkaammat työntekijät
4. 25 % enemmän voittoa
5. Sitoutuneemmat työntekijät
6. 2x tyytyväisemmät asiakkaat
7. 2x kertaa enemmän innovaatioita
8. Parempi työnantajamielikuva

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsultointitoimisto BBI Group Oy:n työntekijäkokemuksen asiantuntija Hanna Inkinen.