Tuoreimmassa kyselyssämme ”kulttuurinrakentajia” on jo 73 prosenttia. Tämä osuus vastaajista sanoo toimiston olevan melko tai erittäin tärkeä tekijä positiivisen yrityskulttuurin rakentumisessa ja vahvistamisessa.
Kolmen maan vertailussa Ruotsissa ja Tanskassa on käytännössä sama näkemys (77/76 % pitää toimistoa melko tai erittäin tärkeänä kulttuurin rakentumisen kannalta), kun taas Suomessa vastaava lukema on maltillisempi 63 %. Suomi erottuu Ruotsista ja Tanskasta myös niiden osalta, jotka eivät pidä toimistoa merkittävänä tekijänä kulttuurin rakentumisen kannalta. Suomessa 32 % sanoo, että toimisto on melko tai täysin merkityksetön kulttuurin rakentumisessa, kun Ruotsin ja Tanskan vastaavat lukemat ovat 18 ja 19 %.
Mitä suurempi yritys on, sitä tärkeämpänä toimistoa pidetään positiivisen kulttuurin rakentajana. 1–9 työntekijän yritysten vastaajista 60 % pitää asiaa melko tai erittäin tärkeänä. Suuremmissa, yli 50 työntekijän yrityksissä vastaava luku on 76–77 %.
Kysyimme yrityskulttuuritoimisto Leidenschaft Oy:n yrityskulttuurimuotoilija Jonna Grönbärjiltä, mistä hyvä yrityskulttuuri muodostuu ja mikä merkitys toimistolla on kulttuurinrakentajana.
Mitä on yrityskulttuuri?
Leidenschaftilla olemme määrittäneet yrityskulttuurin perustajamme Panu Luukan kirjaan; yrityskulttuurilla tarkoitetaan yrityksen tiedostettuja ja tiedostamattomia arvoja, rakenteita, toimintatapoja sekä niiden ilmentymiä, jotka ohjaavat sen jäsenten käyttäytymistä, yhdistävät heitä ja erottavat yrityksen muista yrityksistä.
Arvot voivat olla yksi tyypillinen tapa määrittää kulttuuria. On myös paljon tiedostamattomia päivittäisiä toimintatapoja ja rakenteita, jotka ohjaavat arkea. Kulttuuria tarvitaan yhdistämään ihmiset toisiinsa ja organisaatiota erottumaan muista yrityksistä.
Yrityskulttuurista kilpailuetua
Kulttuuri voi parhaimmillaan tuottaa kilpailuetua, jolloin pystytään pitämään kiinni parhaista työntekijöistä. Työntekijänäkökulmasta kulttuurin yksi tehtävä on houkutella juuri siihen yritykseen oikeat ihmiset töihin. Toisaalta se myös tukee ja mahdollistaa ihmisiä antamaan parastaan.
Tuottavuus paranee, kun ihmiset antavat parastaan ja heidän paras potentiaalinsa ja osaamisensa saadaan esiin ja yrityksen käyttöön. Tällöin kulttuurin merkitys on ratkaiseva, eli miten luodaan sellainen kulttuuri ja ilmapiiri, että ihmiset ovat halukkaita antamaan koko osaamisensa, aloitteellisuutensa ja intohimonsa omalle työyhteisölle.
Johtaminen on kulttuurin tuote – visio, missio, arvot ja ihmiskuva kulttuurinrakentamisen kulmakivinä
Miten haluttu yrityskulttuuri sitten saadaan jalkautettua? Kulttuuria voi, ja sitä pitää johtaa. Jonkinlaiset tavat, säännöt ja toimintatavat ovat syntyneet, johdetaan niitä tai ei. Näin ollen johtamisella on avainrooli, ja se on ehdottomasti yksi keino vahvistaa ja rakentaa kulttuuria haluttuun suuntaan. Samalla se voi myös olla este kulttuurin toteutumiselle. Tarvitaan oikeanlaista esihenkilötyötä, jotta kulttuuri voi tulla todeksi.
Jos tavoitellaan voittavaa kulttuuria, pitää olla tietoinen millaisen kulttuurin tarvitsemme ja haluamme rakentaa. Kulttuuri tulee määritellä tarkoituksesta ja tavoitteesta käsin – miksi organisaatio on olemassa (missio) ja mitä kohti se on menossa (visio) ja siten, että se houkuttelee haluamamme ihmiset töihin, pysymään siellä sekä antamaan parastaan. Osaamista voidaan ostaa, mutta tahtoa täytyy johtaa, joka puolestaan on kytköksissä työntekijäkokemukseen. Hyvä työntekijäkokemus heijastuu viimein hyvään asiakaskokemukseen.
Millainen merkitys työympäristöllä tai toimistolla on yrityskulttuurin rakentajana?
Tutkimuksemme mukaan 73 % vastaajista sanoo toimiston olevan melko tai erittäin tärkeä tekijä positiivisen yrityskulttuurin rakentumisessa ja vahvistamisessa. Mitä mieltä olet tästä?
Toimisto on yksi kulttuurin ilmentymistä. Toimistolla voidaan ilmentää ja korostaa kulttuurin tärkeitä elementtejä. Miltä toimistollamme näyttää? Miten ympäristössä näkyy se, jos haluamme esimerkiksi olla rohkea ja erilainen toimija? Miten toimisto innostaa tekemään rohkeita päätöksiä? Fyysisen ympäristönkin tulisi ilmentää tavoitteita. Toimistolla saa ja voi olla iso merkitys yrityksen identiteetille. Parhaassa tapauksessahan se kuvastaa sitä millaisia me olemme, jolloin ympäristön vetovoima on voimakas. Parhaimmillaan työympäristö yhdistää ihmisiä ja ilmentää esimerkiksi ihmisistä välittämisestä tai asioista, jotka on kirjattu tavoitekulttuuriin.
Kulttuuri syntyy kohtaamisissa ja parhaat tulokset syntyvät, kun ihmiset tapaavat
Toimisto mahdollistaa toinen toisemme kohtaamisen. Tarvitsemme live-kohtaamisia esimerkiksi luottamuksen rakentamiseen ja toisen kohtaamiseen jo fyysisen katsekontaktin luomiseksi. Siinä fyysisellä työympäristössä iso merkitys. On tutkittu, että ne, ketkä työskentelevät täysin läsnä voivat paremmin kuin ne, jotka työskentelevät täysin etänä. Olen sitä mieltä, että rakenteita tulisi muuttaa niin, että ihmisten on pakko jossain määrin tavata toisiaan – on se sitten kalenteriin merkityt säännölliset kohtaamiset tai yhteinen kulttuuri ja tapa, joka on juuri sille organisaatiolle oikea ja toimiva. Rakennetaan säännöt tavoitekulttuurin päälle ja luodaan rakenteet sen mukaisesti sekä viestitään tämä selvästi kaikille työntekijöille. Parhaat tulokset syntyvät, kun ihmiset tapaavat.
Yhteistyön, kehittämistyön, palavereiden ohi käytävien keskustelujen, innovoinnin ja hyvinvoinnin kannalta toimitilalla on todella iso merkitys. Tilojen tulisi palvella erilaisten työtehtävien tekemistä ja mahdollistaa luonnollisia kohtaamisia. Jos arvoissa on mainittu pelaaminen yhdessä toinen paremmaksi, tulee tilojen mahdollistaa vapaamuotoinen keskustelu, innovointi ja yhteistyö, summaa Jonna Grönbärj toimitilojen merkitystä yrityskulttuurin rakentajana.
Leidenschaft on Suomen ainoa yrityskulttuuritoimisto. Rakennamme ja muotoilemme voittavia yrityskulttuureja. https://leidenschaft.fi/
