Kiinteistösijoitusyhtiö Castellum teetti uniikin ja erittäin ajankohtaisen tutkimuksen, jossa suomalaisilta toimistotyöntekijöiltä kysytiin näkemyksiä tulevaisuuden työskentelytavoista, -ajasta ja -paikasta. Miten suomalaiset ja ruotsalaiset arvottavat palkkaa ja toisaalta työnantajan arvoja?

Ruotsalaisomisteinen Castellum AB on yksi Pohjoismaiden suurimmista kiinteistösijoitusyhtiöistä. Ruotsin ja Tanskan lisäksi Castellum toimii kuudessa kaupungissa Suomessa.

Yritys on teettänyt Ruotsissa vuodesta 2020 lähtien tulevaisuuden työelämää koskevan vuosittaisen tutkimuksen, jossa kartoitetaan toimistotyöntekijöiden näkemyksiä, toiveita ja odotuksia siitä, millaisessa roolissa toimisto on työympäristönä.

Tänä vuonna tutkimus ulotettiin myös Suomeen. Tutkimusta varten Suomessa haastateltiin noin tuhatta toimistolla työskentelevää toimihenkilöä, johtavassa asemassa olevaa tai yrittäjiä ja sen toteutti IROResearch Oy.

Tutkimuksesta ilmeni runsaasti mielenkiintoisia havaintoja, myös suomalaisten ja ruotsalaisten eroista liittyen mm. etätyöhalukkuuteen ja toiveisiin yrityksen edustamista arvoista. ”Kaikkiaan tutkimus vahvisti käsitystämme siitä, että hybridityö on tullut jäädäkseen, mutta toimiston rooli säilyy silti. Ainakin lähitulevaisuudessa jonkin asteinen välimuoto tulee olemaan valitseva tapa”, kertoo Castellumin Suomen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Riikka Henttonen.

Ei jompi kumpi, vaan molemmat – hyvin harva haluaa työskennellä vain toimistolla tai etänä

Hybridimalli on siis edelleen suosituin vaihtoehto, pahimman koronapandemian hellittämisen jälkeenkin. Vain 11% suomalaisista ja 19% ruotsalaisista haluaa tehdä pelkästään etänä töitä.

Hybridityön monet edut ja varjoisampi puoli

Tutkimus osoitti, että ruotsalaiset haluavat tehdä suomalaisia enemmän etätöitä. Tulos saattaa yllättää, ainakin Suomessa, jossa hellitään ajatusta sosiaalisista ja runsain mitoin diskuteeraavista ruotsalaiskollegoista. ”Ero ei ollut kovin suuri, mutta esimerkiksi työmatkan pituus ja työergonomia ja -rauha saattaa vaikuttaa siihen, suosiiko kotia vai toimistoa”, Henttonen kertoo.

Kaikkiaan 64 % tutkimukseen osallistuneista suomalaisista oli sitä mieltä, että hybridimallin huonoimmista puolista on sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen kollegoiden kanssa. Vastaavasti alle 34-vuotiaissa sekä yli 55-vuotiaissa sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen koettiin voimakkaammin negatiivisemmaksi asiaksi kuin 35-54 -vuotiaiden joukossa.

Ruotsalaisille suomalaisia tärkeämpiä ovat pidempi uni ja lyhyemmät työpäivät, mutta joustavuuden, lyhyempien työmatkojen ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen ovat vähemmän tärkeitä.

Ruotsalaisille ergonomisesti huonompi työympäristö ei ollut niin kielteinen asia kuin suomalaisille. Sen sijaan heikompi luovuus ja ilmaisen kahvin puute vaivasi ruotsalaisia suomalaisia enemmän. Kahvitaukojutustelulla on siis edelleen väliä.

Arvojen merkitys kasvaa iän myötä

Kokonaisuutta tarkasteltaessa suomalaisten arvostus palkan vai työnantajan arvojen kesken jakautuu tasan 50-50.  Suomalaiset naiset (65%) taas arvostavat miehiä (35%) enemmän työnantajan arvoja kuin palkkaa. Tutkimuksen mukaan ruotsalaiset (67%) arvostavat suomalaisia enemmän rahaa kuin työnantajan arvoja.

Tutkimuksessa todettiin myös, että arvojen merkitys suhteessa palkkaan alkaa kasvamaan 35 ikävuoden jälkeen. ”Mitä korkeammalle mentiin iässä, sen tärkeämmäksi yrityksen edustamat arvot nousivat”, Henttonen sanoo.

Toisaalta ruotsalaiset ovat kiinnostuneempia osa-aikatyöstä kuin suomalaiset, jotka taas suunnittelevat jatkavansa nykyisessä työssään naapureita pidempään. Halukkuus pysyä nykyisessä työssä kasvaa iän myötä.

Etätyöstä ei haluta luopua, mutta toimistolle on silti tarvetta

Toimistoista ei siis haluta luopua, vaan suurin osa haluaa jakaa työaikansa kodin ja toimiston välillä.

”Tilojen käyttöä joudutaan miettimään uudella tavalla. Neliöiden vähentäminen ei välttämättä ole ainoa ratkaisu, vaan työympäristö tulisi suunnitella palvelemaan niitä työtehtäviä, joita yrityksessä tehdään. Näin työympäristö tukee uudenlaisia muotoja työskennellä, mm. hiljaisten työtilojen ja toisaalta sosiaalisten kohtaamispaikkojen muodossa.”

 ”Työnantajalla on nyt pohtimisen paikka, miten sovittaa yhteen erilaiset toiveet ja tavat työskennellä ja luoda toimistosta jälleen paikka sekä kohtaamisille että innovoinnille. Hyvin toimiva toimistoympäristö voi myös olla kilpailuetu uusia työntekijöitä rekrytoidessa”, Henttonen summaa. 

Lataa tutkimusraportti ja katso webinaaritallenne täältä.